Influenssa on erittäin tarttuva virusperäinen hengitystieinfektio, joka on edelleen merkittävä kansanterveydellinen haaste maailmanlaajuisesti. Kausiluonteisia influenssaepidemioita esiintyy vuosittain, ja ne liittyvät huomattavaan sairastavuuteen, kuolleisuuteen ja terveydenhuollon resurssien käyttöön kaikissa ikäryhmissä. Vaikka monet sairastuneet toipuvat ilman komplikaatioita, influenssa voi johtaa vakavaan sairauteen, sairaalahoitoon ja kuolemaan erityisesti iäkkäiden keskuudessa. Riskiryhmiin kuuluvat myös pienet lapset, raskaana olevat, kroonisia sairauksia sairastavat henkilöt ja immuunipuutteiset.

Influenssan vaikutukset ulottuvat akuuttia infektiota laajemmalle. Komplikaatiot, kuten virus- ja bakteeriperäinen keuhkokuume, sydän- ja hengityssairauksien paheneminen sekä terveydenhuollon resurssien lisääntynyt käyttö, lisäävät merkittävästi taudin kokonaiskuormitusta. Vaikka käytettävissä on tehokkaita ehkäisykeinoja, mukaan lukien vuosittainen rokotus, influenssa aiheuttaa edelleen huomattavaa kausittaista kuormitusta terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle. Jatkuva seuranta, kansanterveystoimet ja rokotusstrategioiden kehittäminen ovat keskeisessä roolissa influenssan tautitaakan vähentämisessä ja riskiryhmien suojaamisessa.

Terveydenhuollon ammattilaisille influenssasta ja sen muuttuvasta epidemiologiasta ajan tasalla pysyminen on tärkeää tautien ehkäisyn tukemiseksi ja potilaiden hoitotulosten parantamiseksi. Kansainvälinen tiedeyhteisö jatkaa tutkimusta useilla influenssan keskeisillä osa-alueilla:

• Influenssan epidemiologia ja seuranta: Kausivaihteluiden, kiertävien viruskantojen ja epidemioiden seuranta kansanterveydellisten toimien tueksi
• Viruksen muuntuminen ja rokotekantojen valinta: Antigeenisen muuntumisen ja viruksen evoluution ymmärtäminen vuosittaisten rokotesuositusten tukemiseksi
• Rokotusstrategiat: Rokotteiden vaikuttavuuden, kattavuuden ja riskiryhmien suojan parantaminen
• Tautitaakka ja komplikaatiot: Influenssan vaikutusten tutkiminen sairaalahoitoihin, kuolleisuuteen, sydän- ja verisuonitapahtumiin sekä kroonisten sairauksien pahenemisvaiheisiin
• Varautuminen kansanterveydessä: Terveydenhuoltojärjestelmän kestävyyden  vahvistaminen kausiepidemioiden ja tulevien hengitystievirusuhkien aikana
• Ehkäisy ja suojaus: Rokotusohjelmien ja näyttöön perustuvien ehkäisevien toimenpiteiden tunnettuuden lisääminen

Rekisteröidy terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitetulle sivustollemme jo tänään, jotta pääset tutustumaan uusimpiin influenssatutkimuksiin sekä työtäsi tukeviin materiaaleihin ja koulutuksiin.

Influenssa on yksi maailman yleisimmistä tartuntataudeista. Sen arvioidaan aiheuttavan vuosittain noin 1miljardi tartuntaa, joista noin 3–5 miljoonaa on vakavia tapauksia maailmanlaajuisesti.

Kausiluonteiset influenssaepidemiat aiheuttavat vuosittain arviolta 290 000–650 000 hengitystiekuolemaa, mikä muodostaa huomattavan taakan potilaille, terveydenhuoltojärjestelmille ja yhteiskunnalle.

Influenssan aiheuttama tautitaakka on erityisen suuri ikääntyneiden, pienten lasten, raskaana olevien sekä kroonisia perussairauksia sairastavien henkilöiden keskuudessa. Hengitystiekomplikaatioiden lisäksi influenssaan liittyy suurentunut sydän- ja verisuonitapahtumien riski, sairaalahoitojen lisääntyminen, heikentynyt tuottavuus sekä merkittävät taloudelliset kustannukset. Kausittaiset epidemiat kuormittavat terveydenhuoltopalveluja vuosittain merkittävästi ja lisäävät päivystyskäyntejä, perusterveydenhuollon vastaanottokäyntejä sekä sairaalahoitoja.

Vaikka rokotteita on laajalti saatavilla ja kansalliset rokotusohjelmat ovat vakiintuneita, rokotuskattavuus on edelleen monissa maissa ja väestöryhmissä riittämätön. Väestörakenteen muutokset, väestön ikääntyminen ja kroonisten sairauksien yleistyminen lisäävät edelleen tarvetta tehokkaille influenssan ehkäisystrategioille. Jatkuva seuranta, koulutus ja rokottaminen ovat keskeisiä toimia influenssan maailmanlaajuisen tautitaakan vähentämisessä.

Viitteet

• World Health Organization (WHO). Influenza (Seasonal)

• World Health Organization (WHO). Global Influenza Programme

• European Centre for Disease Prevention and Control (ECDC). Seasonal Influenza

• Iuliano AD et al. Estimates of global seasonal influenza-associated respiratory mortality. Lancet. 2018.

Terveydenhuollon ammattilaisille Suomessa kausi-influenssan vaikutusten ymmärtäminen on tärkeää näyttöön perustuvan ehkäisyn tukemiseksi ja taudin aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi riskiryhmissä.

• Kausiluonteinen tautitaakka – Influenssa on edelleen merkittävä kausiluonteisten hengitystieinfektioiden aiheuttaja Suomessa ja lisää huomattavasti terveydenhuollon palvelujen käyttöä talvikauden epidemioiden aikana.^1,2
• Riskiryhmät – Ikääntyneet, pienet lapset, raskaana olevat sekä henkilöt, joilla on kroonisia sairauksia, ovat suurentuneessa riskissä saada influenssan komplikaatioita.^2,3
• Sairaalahoidot ja komplikaatiot – Influenssa aiheuttaa vuosittain merkittävän määrän sairaalahoitoja, ja siihen liittyy komplikaatioita, kuten keuhkokuumetta sekä kroonisten sydän- ja hengityssairauksien pahenemista.^1,3
• Rokotusohjelmat – Suomessa on kattavat rokotusohjelmat riskiryhmille, ja vuosittainen influenssarokotus on edelleen tärkein keino ehkäistä vakavaa influenssatautia.^1,4
• Jatkuva tarve – Väestön ikääntyminen ja kroonisten sairauksien yleistyminen korostavat edelleen toimivien seurantajärjestelmien ja rokotusohjelmien merkitystä.^1,2,4

Viitteet

1. Maailman terveysjärjestö (WHO). Influenssa (kausiluonteinen) https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/influenza-(kausiluonteinen)

2. Maailman terveysjärjestö (WHO). Maailmanlaajuisesti ohjelmalla on vaikutusta https://www.who.int/teams/global-influenza-programme

3. Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC). Kausi-influenssa https://www.ecdc.europa.eu/en/seasonal-influenza

4. Iuliano AD ym. Arviot maailmanlaajuisesta kausi-influenssaan liittyvästä hengityskuolleisuudesta. Lancet. 2018.